17§ 15.3.2017 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/NAUTAKASVATTAMO/VÄISÄNEN


YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ Nautakasvattamo, Väisänen


Päätösluonnos ympäristöluvaksi:


ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee eläinsuojan rakentamista.

HAKIJA
Janne ja Maria Väisänen
Tikantie 184
69440 Lestijärvi

LAITOS
Lupaa haetaan uuden lihakarjan loppukasvattamon rakentamiselle. Rakentamiseen sisältyy eläinsuoja lietesäiliöineen. Eläinsuojassa on tilat 360:lle 6-24 kk ikäiselle lihanaudalle. Eläinsuojan lannantuotollinen eläinyksikkömäärä on 1638. Noin 140 x 120 m rakennusalue sijoittuu hakijan omistamille vierekkäisille 421-401-17-25 ja 421-401-17-10 tiloille. Alueen keskikoordinaatti on EurefTM35 7042558 - 384624.

Lupahakemukseen sisältyy hakijoiden hevostallitoiminnan säilyminen nykyisellä paikallaan. Hevostallissa ja -pihatossa pidetään enintään 14 hevosta ja 2 ponia, joiden lannantuotollinen eläinyksikkömäärä on 60.

Tilan eläinyksiköiden kokonaismääräksi hakemuksessa muodostuu 1698.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Lupahakemus on tullut vireille 23.1.2017. Ympäristönsuojelulain 27 §:n liitteen 1 mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 100 lihanaudalle, on ympäristölupavelvollinen. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 § 1 momentin 10) kohdan mukaan lupa kuuluu eläinyksikkömäärillä 570 -1709 kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ratkaistavaksi.

TOIMINTAA KOSKEVAT AIEMMAT LUVAT
Hakijalla (MTY Väisänen) on voimassa v. 2006 myönnetty 96 lihanaudan ja 10 hevosen eläinsuojia koskeva ympäristölupa YL0206, jonka haettava lupa korvaisi. Uuteen hakemukseen sisältyy hevossuojien säilyminen nykyisellä paikallaan. Nykyinen lihanautojen eläinsuoja muutetaan varastoksi, mutta sen lietelantala jää käyttöön varasäiliöksi.

SIJOITUSPAIKAN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ
Alue on haja-asutusaluetta, jolla ei ole asemakaavaa. Lestijärven vahvistetussa osayleiskaavassa rakennuspaikka sijoittuu M eli Maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle kaavamääräyksellä: ”Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön ja alueelle saa rakentaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia rakennuksia ja rakennelmia..”

Uusi lihakarjakasvattamo lietesäiliöineen sijoittuu noin 350 m Tikan kylästä ja lähimmistä asuinrakennuksista lounaaseen Ahokankaalle. Ahokangas on kahden peltoalueen välissä kohoava tavanomaisessa metsätalouskäytössä oleva moreenikangas. Alueelta ei ole tiedossa luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita tai eliölajeja.

Hevossuojat sijoittuvat hakijan nykyiseen tilakeskukseen Tikan kylällä. Kylä sijoittuu yksittäiselle kumpumoreeniharjanteelle, jota alavammat peltoalueet kauttaaltaan ympäröivät. Tilakeskukset kiertävät moreeniharjanteen reunoja rengasmaisesti. Kylän synty on perustunut maatalouselinkeinojen harjoittamiseen. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijoittuvat hevossuojista ja käyttöön jäävästä katetusta lietesäiliöstä noin 100 m etäisyydelle.


Pohjavesi
Eläinsuojat tai lannan levitykseen käytettävissä olevat pellot eivät sijaitse pohjavesialueilla.

Pintavedet
Uusi rakennuspaikka, nykyinen tilakeskus ja pääosa pelloista sijoittuvat Lestijärveen laskevan Pappilanpuron valuma-alueelle. Pappilanpuroon laskeva Änäkkälänoja (valtaoja) sijoittuu rakennuksista noin 170 metrin etäisyydelle. Väliin jäävä alue on peltoa. Rakennusalueilla ei ole tulvavaaraa.

TOIMINNAN KUVAUS
Tilalla harjoitetaan lihakarjan kasvatusta ja hevosten kasvatus- ja kilpailutoimintaa.

Lihakarjan pito on loppukasvatusta, jossa tilalle ostetut vasikat kasvatetaan noin 350 kilon teuraspainoon aperuokinnalla. Ape sekoitetaan eläinsuojan yhteydessä olevalla betoni/asfalttikentällä. Rehun raaka-aineeksi tilalla tuotetaan esikuivattua säilörehua pyöröpaalimenetelmällä, noin 3000 paalia/v. Lihanautoja ei laidunneta. Niiden lanta käsitellään lietelantamenetelmällä ja käytetään peltolannoitteena. Lietelantala täytetään altapäin, jotta pinta kuorettuu hajuhaittaa vähentävästi. Vara- ja siirtosäiliöksi jäävä vanha lietesäiliö on katettu. Teurasnautoja myydään noin 300 kpl/v. Toiminnasta syntyvä liikenne käsittää mm. eläinten kuljetusauton ja/tai rehuauton käynnin noin 3 krt/kk sekä peltoviljelyyn liittyvän traktoriliikenteen ja hevosiin liittyvän kuljetuksen..

Hevosia pidetään yhdessä tallissa ja yhdessä pihatossa. Lanta käsitellään kuivikepohjamenetelmällä. Lisäksi käytössä on ympäri vuoden 6500 m2 tarha-alue ja vaihtelevasti 1-3 ha:n kesäaikainen laidunalue. Tarhojen pohjamaa on hiesusavea ja niille kertynyt lanta siivotaan viikoittain lantalaan. Laidunalueella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Juottaminen tapahtuu laitumelle siirrettävillä säiliöillä.

Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi
Lihakarjakasvattamon lanta käsitellään lietelantamenetelmällä. Kasvattamon yhteyteen rakennetaan 3000 m3 lietesäiliö. Altapäin täyttyvä säiliö on kattamaton mutta kuorettuva. Nykyisen siirtokäyttöön jäävän lietesäiliöntilavuus on 750 m3. Säiliö on katettu. Lihakarjanavetassa syntyy pesuvesiä noin 10 m3/v ja ne johdetaan lietelantalaan. Kasvattamossa ei ole sosiaalitiloja, joista voisi syntyä muita jätevesiä.
Hevostallissa syntyvä lanta kerätään päivittäin 25 m2 katettuun kuivalantalaan. lantalan seinäkorkeus on 2 m ja tilavuus seinien tasolle 50 m3. Hevospihatossa pidetään turve/kutteri/olki kuivikepohjaa, joka tyhjennetään 2 x vuodessa keväällä ja syksyllä suoraan peltolannoitukseen. Kuivikepohjan pinta-ala on 96 m2 ja kuivikkeen vahvuus 5 cm. Kertatyhjennyksellä kuivikelantaa syntyy enimmillään noin 10 m3. Hevostallissa syntyy pesuvesiä hevosten ja välineiden sekä osittain tilojen pesusta. Jätevedet johdetaan omaan umpikaivoon ja käytetään peltolannoitteena.

Varastotilojen riittävyys


Lantaa ja erilaisia nesteitä kertyy varastosäiliöihin ja näille on varastointitilavuutta vuodelle laskettuna:


Lietelannan varastotilavuus on laskennallisesti riittävä. Hevosten kuivikelannan varasto on laskennallisesti vajaa. Hevospihaton kuivikepohja voidaan kuitenkin tulkita varastotilavuuteen, jolloin vajaus on enää noin 40 m3. Hakijan mukaan ylimääräiselle lannalle on luovutussopimukset viljelykäyttöön, mikä nitraattiasetuksen mukaan toimittuna korvaa varastotarvetta.

Peltopinta-alan riittävyys syntyvälle lantamäärälle
Lupahakemuksen mukaisen eläinmäärän lannalle tulee olla suositusten mukaista levityspinta-alaa vähintään 129,3 ha (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Hakija on täydentänyt hakemuksessa esitettyä peltoalaa 24.2.2017 tehdyllä 21,72 ha:n vuokrasopimuksella. Tämä mukaan lukien tilalla on lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoa 160,2 ha, joista omaa on 42,7 ha, vuokrattua 39,1 ja lannan luovutussopimuksiin perustuvaa 78,5 ha. Esitetty levityspinta-ala on riittävä.

Öljyt ja Jätehuolto
Tilalla on oma betonilaatalle sijoitettu 2600 litran polttoöljysäiliö. Säiliö on varustettu laponestolaitteella ja lukituksella. Voiteluöljyjä ja muita öljytuotteita säilytetään konehallissa kaivottoman betonilattian päällä enintään 400 litraa kerrallaan.
Tilalla syntyy/varastoidaan vuosittain jätteitä seuraavasti (toimitusosoite): Eläinten raadot 3 tonnia (Honkajoki Oy), paalimuovit 6 t (kierrätetään, esim Pohjanmaan Muovikierrätys Oy), pilaantuneet rehut 5 t (varastoidaan ja levitetään peltoon), jäteöljyt 1 t (kierrätys, esim Ekokem Oy), metalliromut 1 t (metallinkeräykseen), akut 1 t (akkukierrätykseen), loisteputket (hyötyjäteasemalle). Jätteet varastoidaan halleissa betonilattian päällä.
Apulannat (varastossa enintään 40 t), kasvinsuojeluaineet (40 l), pesuaineet (40 l) ja desinfiointiaineet (20 l) varastoidaan eläinsuojien yhteydessä tai varastoissa betonilattian päällä (kasvinsuojeluaineet lukitussa kaapissa).

HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Lestijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla 25.1. - 23.2.2017. Kuulutus on lähetetty 23.1.2017kirjeitse tiedoksi enintään 200 metrin etäisyydelle eläinsuojan rakennuspaikasta sijoittuvien maa/metsäkiinteistöjen omistajille sekä enintään 400 m etäisyydelle sijoittuvien asuinkiinteistöjen omistajille. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Lestijärven kunnan teknisessä toimistossa.

Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksesta ei tullut kuulemisaikana muistutuksia tai huomautuksia.

TEKNISEN LAUTAKUNNAN RATKAISU
Tekninen lautakunta on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja myöntää Janne ja Maria Väisäselle ympäristöluvan nautakasvattamon rakentamiseen ja hevosten pitoon enintään 1698 lannantuotollisella eläinyksikkömäärällä jäljempänä luetelluin lupamääräyksin.

Lupamääräykset:

1.Nautakasvattamo lantasäiliöineen sijoitetaan ja mitoitetaan hakemuksen liitteenä olleiden asemapiirustuksen, pohjapiirustuksen ja lietesäiliöpiirustuksen mukaisesti (laatija RIT Tiimi Oy, päiväys 12.10.2016)

2.Nautakasvattamoon voidaan sijoittaa enintään 180 12-24 kk ikäistä lihanautaa ja 180 6-12 kk ikäistä vasikkaa tai muutoin lihanautamäärä, joka vastaa enintään 1639 lannantuotollista eläinyksikköä. Eläinten pito muualla kuin luvan saaneessa karjasuojassa ei ole sallittua ilman erillistä selvitystä toiminnan sijoittumisesta, periaatteesta ja huomioiduista ympäristönsuojelutoimista

3.Nautakasvattamon lietelannan varastointitilavuuden on oltava pesu- ja sadevedet huomioituna vähintään 4209 m3. Uusien lantavarastojen rakenteiden tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten MMM-RMO-C 4 vaatimukset.

4.Hevostalouteen liittyvissä tiloissa voidaan pitää enintään 14 hevosta ja 2 ponia tai muutoin enintään 60 lannantuotollista eläinyksikköä.

5.Hevosten kuivikelannan varastointiin on oltava tilavuutta vähintään 224 m3. Varastointitilavuutta voidaan korvata hevospihaton kuivikepohjan suoralla lannoituskäytöllä ja lannan luovutuksella muiden viljelijöiden varastoitavaksi ja käyttöön. Hakijan on varmistuttava siitä, että luovutetun lannan varastointi tapahtuu nitraattiasetuksen vaatimusten mukaisesti.

6.Toiminnanharjoittajan tulee korjata viivytyksettä sellaiset lannan varastointitilojen tai muiden rakenteiden puutteet tai vauriot, jotka voisivat aiheuttaa pilaantumisriskin ympäristölle.

7.Luvan mukaisella eläinyksikkömäärällä lannan ja virtsan levitykseen tulee olla käytettävissä peltoa vähintään 129,3 ha hehtaaria. Lannan levityksessä tulee noudattaa nitraattiasetuksen (1250/2014) määräyksiä, joiden mukaan mm. vesistöjen ja valtaojien varrelle tulee jättää riittävän leveä lannoittamaton suojakaista ravinteiden vesistöön pääsyn rajoittamiseksi. Pinta-alavaatimusta voidaan korvata toimittamalla lantaa laitokselle, jolla on sen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa. Ennen toimitusta on valvontaviranomaiselle esitettävä etukäteen luovutusta koskeva sopimus.

8.Lannan ajo ei saa aiheuttaa yleisten teiden likaantumista lannalla. Tämä edellyttää mm. lannan kuljetuskaluston, kuormausalueen ja kuormauskäytännön asianmukaisuutta. Lannan levityksestä ei saa aiheuttaa naapureille kohtuutonta haittaa. Toiminnanharjoittaja vastaa myös käyttämiensä urakoitsijoiden suorittamasta lannan levityksestä tämän luvan ja lainsäädännön mukaisesti.

9.Mikäli tilan käyttöön tulee pohjavesialueelle sijoittuvia peltolohkoja, näille ei saa levittää nestemäisiä tai lietemäisiä orgaanisia lannoitteita kuten virtsaa tai lietelantaa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja kerralla käytettävä lantamäärä ei ylitä viljelykasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Lannoitteita ja torjunta-aineita levitettäessä on kaivojen ympärille jätettävä vähintään 30 metrin levyinen suojavyöhyke. Hakijan on varmistuttava torjunta-aineiden tuoteselosteista, voidaanko ainetta käyttää pohjavesialueella.

10.Polttoainesäiliöiden tulee olla tarkoitukseen tyyppihyväksyttyjä ja varustettuja laponestolaitteella. Säiliön tulee olla ulkona joko kaksoisvaippainen, kiinteällä valuma-altaalla varustettu tai sisätiloihin sijoitettaessa suoja-altaallinen. Öljytuotteiden ja kemikaalien varastoinnissa käytettävien astioiden tulee olla tiiviitä ja sisältää tuotteen tunnistus- ja varoitusmerkinnät ja astioiden säilytyksen tulee tapahtua sisätiloissa tiiviillä ja viemäröimättömällä alustalla.

11.Jätteiden käsittelyssä ja niiden lajittelussa tulee noudattaa alueen jätehuollon voimassa olevaa jätejärjestystä. Vaarallisten ongelmajätteiden varastoinnin tulee tapahtua sisätiloissa tiiviillä viemäröimättömällä alustalla. Kuolleiden eläinten käsittelyn tulee tapahtua eläinlääkärin hyväksymällä tavalla

12.Pilaantunut rehu tulee varastoida ja käsitellä kuivalannan tapaan peltolannoitteena. Rehun sijoitus muutoin maastoon on kiellettyä. Rehua voidaan luovuttaa laitokselle, jolla on sen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa.

13.Lupamääräysten noudattamista tullaan valvomaan tilalla lakisääteisin määräaikaistarkistuksin (YSL 168 §). Tarkistusta varten toiminnanharjoittajan on seurattava määräysten 1-12 toteutumista toiminnassaan sekä pyrittävä miettimään ja esittämään toimintatapoja, joilla toiminnan ympäristönsuojelullista tasoa voisi edelleen kehittää.

RATKAISUN PERUSTELUT
Tekninen lautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen ja lupamääräysten mukaisesti eläinsuoja ja eläinten pito täyttävät ympäristönsuojelulain vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminta ei myöskään aiheuta naapuruussuhdelaissa määritettyä haittaa naapureille tai muulle asutukselle. Uuden nautakasvattamon etäisyys asutukseen on riittävä suhteessa eläinsuojan kokoluokan suositeltavaan vähimmäisetäisyyteen (noin 320 m, Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010).

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos toiminta muuttuu oleellisesti suhteessa ympäristöriskeihin, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai niistä poikkeavia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11-12, 14-17, 19-20, 27, 29, 34, 40, 42-44, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 83, 87, 170, 190-191 ja 198 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2-4, 11-15 ja 23 §
Jätelaki (646/2011) 2, 8, 12-13, 15-17, 29, 72, 118-120 ja 122 §
Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (muutos 4.2.2000/90) 17 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. (1250/2014)
Muut ohjeet ja perusteet:
Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010
Maa- ja metsätalousministeriön määräys MMM-RMO C 4: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto
Lestijärven kunnan (Millespakka Oy:n) jätehuoltomääräykset (www.millespakka.fi ).
Lestijärven osayleiskaava, vahvistettu 22.2.2000

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Käsittelymaksua peritään 750 euroa. Kyseessä on arvonlisäveroton myynti.
Maksu perustuu kunnanvaltuuston 29 päivänä toukokuuta 2015 § 13 hyväksymään Lestijärven kunnan ympäristöviranomaisen taksaan.

Vs rakennustarkastaja
Lautakunta myöntää ympäristöluvan päätösluonnoksen mukaisena.



Tekninen lautakunta
     
Hyväksyttiin yksimielisesti.