220§ 16.12.2008 LAUSUNTO VESIENHOITOSUUNNITELMASTA VUOTEEN 2015 LAUSUNTO VESIENHOITOSUUNNITELMASTA VUOTEEN 2015 Länsi-Suomen Ympäristökeskus pyytää kirjeellään 27.10.2008 Dnro LSU-2008-R-57 lausuntoa ehdotuksesta vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella 2.3.2009 mennessä. Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi sisältää vesienhoidon yleiset linjat ja määrittelee vesienhoitoalueella tehtävän vesienhoitotyön ympäristötavoitteet ja toimenpiteet seuraavalle kuudelle vuodelle. Lausunnossa pyydetään erityisesti näkemyksiä vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen seuraaviin kohtiin: -     vesien tilatavoitteisiin liittyviin asioihin -     vesienhoidon toimenpiteisiin liittyviin asioihin Kunnanjohtaja Kunnanhallitus antaa asiasta seuraavan lausunnon: EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) edellyttää jäsenmailta lainsäädäntöä ja toimenpiteitä, joilla voidaan saavuttaa pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitolain (1299/2004) mukaisesti Suomi on jaettu kahdeksaan vesienhoitoalueeseen, joille kullekin laaditaan suunnitelma tavoitetilan saavuttamiseksi. Suunnitelma laaditaan laajassa yhteistyöryhmässä ympäristökeskusvetoisesti ja sitä tarkistetaan kuuden vuoden välein. Lestijärvi kuuluu pääosaltaan Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Ehdotus alueen vesienhoitosuunnitelmaksi on lausuntokierroksella 2.3.2009 saakka. Suunnitelmaan on ansiokkaasti koottu nykytiedon mukainen näkemys alueen vesiensuojelun ongelmista ja niiden ratkaisukeinoista, mutta alueen laajuuden vuoksi suunnitelma on yleispiirteinen. Yksityiskohtaisempia suunnitelmia ollaan samanaikaisesti laatimassa erikseen jokaiselle jokilaaksolle. Lestijärven kunnan päävedet, Lestijärvi, Lehtosenjärvi ja kunnan alueella virtaava Lestijoki, on luokiteltu ekologiselta tilaltaan erinomaisiksi, mikä osoittaa kunnan, ympäristökeskuksen ja muiden toimijoiden vuosikymmenten aikana yhdessä tekemän vesiensuojelutyön onnistuneeksi. Tiedot pienempien järvien ja lampien tilasta puuttuvat. Maa- ja metsätalousvaltaisella latvavesistöalueella vesistöjen tilaa uhkaavia asioita ovat ennen kaikkea: ·     ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä sateisuus ja maaperän huuhtoutuminen erityisesti talviaikaan. Lestijärven kaltaisella nurmiviljelyalueella ongelma ei tule olemaan yhtä suuri kuin viljasuomessa. ·     karjatalouden tehostuessa paikalliset lantamäärät lisääntyvät suhteessa levitysalueisiin. Tämä ongelma on hoidettavissa nykyisellä ympäristölupasääntelyllä sekä mm. bioenergiakäyttöä ja rakeistamista/myyntiä kehittämällä. Biolannoitteiden kysyntä on lisääntymässä. ·     laajeneva turvetuotanto ·     lisääntyvä metsälannoitus Koska maamme turvetuotanto painottuu paljolti tämän vesienhoitosuunnitelman alueelle, tulisi yleissuunnittelussa esittää painokkaammin menetelmiä turvetuotannosta aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Nykyisin kiistellään mm. onko turve uusiutuva luonnonvara vai ei. Koska turvetuotannosta poistuvat alueet jäävät käytännössä pelloiksi (Vapo on Suomen ylivoimaisesti suurin EU:n peltotukien saaja) tai ojitusmetsiksi, ei uusiutuvuus ainakaan tältä osin ole toteutumassa. Tuotannonaikaisten vesistöhaittojen poiston tehostamisen ohella tuotannon koko elinkaari tulisi ottaa tarkasteluun myös lupakäsittelyssä. Jatkossa luontaisen kaltaisten tulva-altaiden ja kosteikkojen tarve lisääntyy entisestään sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Käytöstä poistuvia turvealueita tulee maisemoida ja palauttaa ympäröivän maa- ja metsätalousmaan valumavesiä tasaaviksi ja puhdistaviksi kosteikoiksi, jotka vuosisatojen jälkeen palautuvat luonnontilaisiksi soiksi. Ojittamattomina säilyneet suot tulee viimeistään nyt rajata joko lakisääteisesti tai lupakäytännössä turvetuotannon ulkopuolelle. Ojitettujen suometsien lannoitustarve on ilmeinen, mutta lisääntyvä lannoituspinta-ala lisää väistämättä vesistöjen rehevöitymistä ja kasvattaa ruuan tuotantoon tarvittavien keinolannoitteiden hintoja. Tältä osin metsälannoittamisen perusteet, vesistöjen kestämät vuotuiset lannoituspinta-alat ja metsälannoituksen asema yhteiskunnan tukemana metsänhoitomuotona tulisi ottaa kokonaistarkasteluun. Metsälannoitukseen tulisi ensisijaisesti käyttää ruuantuotantoon soveltumattomia kierrätyslannoitteita kuten puuntuhkaa. Vesistöjen aktiiviseen kunnostukseen on kehitettävä uusia työkaluja ja siihen on ohjattava lisää resursseja. Esimerkiksi nykyinen lupavelvoitekäytäntö on liian seurantapainotteista ja siten passiivista. Eri kuormitusmuotojen aiheuttamista vesistömuutoksista on jo varsin paljon tietoa ja siten seurantavelvoitteita tulisi enenevästi muuttaa kustannuksiltaan saman suuruisiksi vesienhoitomaksuiksi, joita kootusti käytettäisiin aktiivisiin kosteikko- ja vesistökunnostuksiin kyseisellä vesistöalueella. Kunnanhallitus Kunnanhallitus päätti yksimielisesti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen lisäselvityksiä varten.